05 June 2009
Jukka Kuoppamäki "Sininen ja valkoinen"
Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin,
When I left my motherland I was thinking silently,
Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin.
What can I tell about it abroad.
Kertoisinko köyhyyden, laudat eessä ovien?
Should I tell about the poverty
Tai sen kaiken rikkauden? Kunnes tiesin vastauksen.
Or about all the richness? Then I knew the answer.
[Kertosäe / Chorus ]
Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen.
Blue is the sky, blue are her eyes.
Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.
Blue are the lakes, reflecting the sky.
Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.
White is the snow, white are the summer nights.
Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen.
White are the clouds, lambs on the blue sky.
Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen.
I was rooted to the cold and frosty country.
Lämmön tunsin kuitenkin lujuudessa graniitin.
Yet I could feel the warmth in the strength of granite.
Hiljaa kuusten kuiske soi, terveisensä tuuli toi.
I could hear the silent whispers of forest.
Sininen ja valkoinen värit ovat vapauden.
Blue and white are the colours of freedom.
Subscribe to:
Posts (Atom)
